Varhaisina vuosinaan Oulu-seuralla oli tapana muistaa ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestynyttä oululaista. Vuonna 1981 seura kuitenkin luopui perinteestä. Sen tilalle alettiin miettiä korvaavaa toimintaa. Syntyi ajatus vuoden oululaisen valinnasta.

Palkittavan arvonimeksi päätettiin antaa Stiiknafuulia Teuvo Pakkalan novellin innoittamana. Myöhemmin se kuitenkin muutettiin Etaksi, mikä tuntuikin soveltuvan paremmin arvonimeksi. Se sai oululaiset muistamaan lapsuuttaan: pihaleikkeihin ryhtyessään lapsilla oli tapana huutaa kilpaa Etta!

Etta-arvonimen saaja voi olla yksityinen henkilö, työryhmä, yritys tai yhteisö. Sen toiminnan tulee liittyä tiiviisti Ouluun ja oululaisuuteen. Arvonimen saaja julkistetaan vuosittain Etta-juhlassa: Etalle ojennetaan kunniakirja, ja hän saa olkapäälleen Juhani Junttilan suunnitteleman epoletin.

Vuoteen 2012 saakka Etan valinta oli tärkeä osa Oulun Päiviä. Kun Oulun Päivät siirrettiin vuonna 2013 kesäkuulle, Etta-juhla jätettiin sen alkuperäiselle paikalle syyskuulle, eikä se näin ollen kuulu enää Oulun Päivien tapahtumakokonaisuuteen.

Oulun Päivien ajankohta on lähes koko sen 60-vuotisen historian ajan ollut syyskuun ensimmäinen viikonloppu. Kun Oulu-Seura ry aloitti Oulun Päivien vieton vuonna 1962, se järjestettiin ensimmäisen kerran yksipäiväisenä 26.9., päivämääränä, jolloin Oulu sai kaupunkioikeudet vuonna 1610. Tapahtuma-ajankohta siirrettiin ensimmäisen kerran jälkeen säätilan ja järjestelyiden toteutuksen kannalta suotuisampaan ajankohtaan syyskuun ensimmäiseen viikonloppuun ja pidettiin pitkään kaksipäiväisenä. 2000-luvun puolivälissä ohjelmisto ja kiinnostus tapahtumaa kohtaan oli kasvanut siinä määrin, että tapahtuma-aikaan lisättiin perjantai.

Kuntaliitosvuonna 2013 Oulun Päivien tapahtuma-aikaan tehtiin sen historian radikaalein ja paljon keskustelua herättänyt muutos kuunnellen muun muassa liitoskuntien edustajia ja ulkoilmatapahtumien järjestäjiä. Oulun Päivät muuttui kolmipäiväisestä tapahtumasta yli kolmiviikkoiseksi tapahtumasateenvarjoksi, joka alkoi juhannusta edeltävästä viikonlopusta ja kesti heinäkuun ensimmäiseen viikonloppuun. Tapahtuman toiminta-ajatus pysyi samana kuin ennenkin, mutta tapahtuma muuttui kesäiseksi kaupunkifestivaaliksi ja tapahtumasateenvarjoksi.

Oulun Päivät siirtyi takaisin syyskuun ensimmäiselle viikonlopulle vuodesta 2022 alkaen. Tapahtuma-ajankohta määräytyy syyskuun ensimmäisen lauantain mukaan ja on kestoltaan kolme päivää perjantaista sunnuntaihin. Muutoksen astuessa voimaan vuonna 2022 Oulun Päiviä vietettiin Oulu-Seura ry;n 60-vuotisjuhlien merkeissä 2.–4.9.2022. 

Etta – vuoden oululainen

Arvonimen saaneet

• 1983 Director Musices Pauli Kaijanen
• 1984 opetusneuvos Erkki Tuomikoski
• 1985 Oulun Kauppahalliyhdistys
• 1986 Franzenin talon saneeraajat ja säilyttäjät
• 1987 taiteilija Hilkka Inkala
• 1988 tanssiurheiluseura Telemark
• 1989 kamarineuvos Atte Kalajoki
• 1990 Oulun Luistinseura
• 1991 talousneuvos Väinö Huotari
• 1992 Oulun Teknologiakylä
• 1993 näyttelijä Aulis Rosendahl
• 1994 maisteri Maija-Liisa Bäckström
• 1995 Aikakauslehti Kaltio
• 1996 Pohjois-Pohjanmaan museo ja Museoyhdistys
• 1997 Nuorten Ystävät
• 1998 kirjailija Joni Skiftesvik
• 1999 Mieskuoro Huutajat
• 2000 arkkitehti Kaarina Niskala
• 2001 oopperatoimen johtaja Leena Salonen
• 2002 toiminnanjohtaja Jussi Malmi
• 2003 Kalevan kultt.toimituksen päällikkö Kaisu Mikkola
• 2004 Pohjan sotilassoittokunta
• 2005 professori Jouko Vahtola
• 2006 Oulun Elokuvakeskus
• 2007 Oulun Naisvoimistelijat
• 2008 Oulun Kärpät
• 2009 lehtori Carl-Eric Silvander
• 2010 opetusneuvos Martti Niemelä
• 2011 musiikkineuvos Sointu Annala
• 2012 toim.joht. Harry Hammar ja Hammarin Sähkö oy
• 2013 elokuvaohjaaja Mika Ronkainen
• 2014 OPS Oulun purjehdusseura
• 2015 toimittaja Jukka Ukkola
• 2016 näyttelijä Risto Tuorila
• 2017 Oulun Saskiat ry
• 2018 Elokuvateatteri Star
• 2019 sanoittaja ja säveltäjä Veikko Juntunen
• 2020 kansainvälisyyspäällikkö Anneli Korhonen
• 2021 Madetojan Musiikkilukio
• 2022 Kestävän Kehityksen Keskus (Yritetään yhdessä) -työpajakeskus
• 2023 kuvataiteilja Sanna Koivisto
• 2024 Kolmiotalon, As. Oy Torikatu 4:n, asukasyhteisö

Etta-juhla 2024: Kolmiotalon, As. Oy Torikatu 4:n, asukasyhteisö

Oulu-seura arvostaa tapaa, miten asukasyhteisö – päättäjänään ensin asunto-osuuskunnan hallitus, sittemmin asunto-osakeyhtiön hallitus – on läpi kiinteistön 100-vuotisen historian huolehtinut ja ylläpitänyt kiinteistöä, etenkin sen julkisivujen arkkitehtisuunnitelmien mukaista muotokieltä arvostaen, harmonisena osana Oulun vanhaa keskustaa.

Vuodesta 1924 Kolmiotalo on ollut täydentämässä Franzénin puiston ympärille muodostunutta arvorakennusten keskustaa.

Kolmiotalo on myös muistomerkkinä 1920-luvun sosiaalihistoriasta: nuoren itsenäisen Suomen viranhaltijoiden asuntopulaa poistettiin Oulussakin kaupungin avustusten turvin toteutetulla asunto-osuuskuntarakentamisella.

Talon suunnitteli arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin. Hän on yksi kolmesta eduskuntatalon suunnitelleista arkkitehdeista.

Kunniakirjan luovutus

Kunniakirjaa, joka on Oulu-Seura ry:n pj Jarkko Välikankaan kädessä, on noutamassa Kolmiotalon eli As. Oy. Torikatu 4:n hallituksen pj. Eija Kotkavirta. Kuvassa vasemmalta alkaen ovat kukkia ojentamassa hallituksen jäsen Viena Heikkilä ja hallituksen varapj. Marketta Perälä. Tilaisuus pidettiin kaupungintalon juhlasalissa.

Professori Anu Soikkeli kertoi Etta-juhlassa Kolmiotalon historiasta.

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Sanna Hyvonen piti juhlapuheen

Madetojan musiikkilukion Akustinen trio musisoi

Etan puheenvuoron esitti Kolmiotalon asukasyhteisöä edustava As. Oy. Torikatu 4:n hallituksen pj. Eija Kotkavirta

Soolohuilisti Matilda Paakinaho esitti kappaleet:

C.Debussy – Syrinx

A. Piazzolla – Tango etydi 4

G.W Telemann: Fantasia no. 1

Etta-juhla 2023: kuvataiteilija Sanna Koivisto valittiin Etaksi

Aleksinkulman juhlasalissa juhlan avasi 24.9.2023 Oulu-Seuran  pj. Jarkko Välikangas, juhlapuheen piti kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, lääkäri Saija Hyvönen, Etaksi valittu kuvataiteilija Sanna Koivisto kertoi taideteoksistaan, joita kuvina esitteli Oulu-Seuran sihteeri Kari Holma, mitä ilmentävät taustakuvat.

Sanna Koivisto sai perinteisen Etta-epoletin vasemmalle olalleen Kultuuri-Kauppilassa Iissä vasta kesällä 2025, kun oululaiset tulivat linja-autoretkellä tutustumaan Iin Haminaan ja Kulttuuri-Kauppilaan. Epoletin luovuttaminen oli unohtunut edellisvuonna Etta-juhlassa. Kuvassa vasemmalla Iin Haminaa esittellyt Antero Minkkonen

Kuvassa keskellä Kulttuuri-Kauppilaa esitellyt Sanna Koivisto ja oikealla matkanjohtajana toiminut Oulu-Seuran pj. Jarkko Välikangas.

Sanna Koivistolla käsissään Etta-kunniakirja kesällä 2025

Kuvanveistäjä, kuvataiteilija Sanna Koivisto on pitänyt ensimmäisen taidenäyttelynsä Oulussa. Hän on taiteellaan tehnyt Oulua tunnetuksi vuosikymmenet. Oululaiset rakastavat hänen teoksiaan.

Mainittakoon nämä Sanna Koiviston teokset Oulussa:

• 2023, Pateniemen sahan muistomerkki, teräs/betoni, Pateniemen sahamuseon edusta
• 2014 Tiernapojat, pronssi, Rotuaari,
• 2014 Haluna tajuta, Cor-Ten-teräs, OSAO, Haukipudas
• 2008 Virran voima, Merikosken voimalaitos 60 vuotta -muistomerkki, pronssi/graniitti, Tuira, Tervaporvarin puisto
• 2005 Ajan kulku, Oulu 400 vuotta -juhlateos, kutsukilpailu, pronssi/jalusta punagraniitti, Maria Silfvanin puisto
• Tarinanpaikka, ympäristötaideteos, puu/kivi/pronssi/kasvit, Oulunsalo,
• 2001 Taituli arpeeti, yhteisötaiadeteos, betoni; 2022 puretun Haukiputaan keskustan alakoulun piha – teos säilyi
• 1999 Juho Raappana – reliefi, pronssi,  Sanomalehti Kalevan kokoelmat
• 1990 Pieni auttaja, pronssi, OYS

Tilausteos-sarja, palkinnot

• 2009 Vuoden pankkilainen -palkinto, Oulun Osuuspankki
• Tähtipoika, Oulun kansainvälisen lastenelokuvafestivaalin pääpalkinto, jota on jaettu vuosittain vuodesta 2003
• 2001 Vauvan kanssa Oulun kaupungin päivähoito
• 1995 Alkuhärkä-palkinto, Oulun maaseutukeskus

Etta 2018 -tilaisuus

Starin historiikki

• Talo on rakennettu vuonna 1938 suoraan elokuvateatteriksi.
• 1982 rakennettiin toinen Sali.
• 2005 laajennettiin aulatilat ja rakennettiin kolmas Sali.
• 2013 rakennettiin neljäs Sali.
• 2016 purettiin kaksi vanhinta salia ja tilalle tehtiin kolme uutta kahteen kerrokseen, joista kaksi kaivettiin maan alle. Talon vinttikerrokseen tehtiin kokoustilat.

• 2008 Stariin tuli Oulun ensimmäinen digitaaliprojektori ja 3D-järjestelmä.
• 2016 Star 1 Sali sai uuden äänentoistojärjestelmän (Dolby Atmos) ja korkea resoluutio projektorin (4K). Muita tällä tekniikalla varustettuja saleja ei ollut silloin kuin yksi Suomessa (Helsingissä).

Tuirassa toimiva elokuvateatteri Star on valittu 2018 vuoden Oulun Etaksi.

Kuvia tilaisuudesta