Kotiseutuhenkistä yhdistystoimintaa on Oulussa ollut 1800-luvun lopulta lähtien, mutta varsinaisen Oulu-seuran perustamista alettiin suunnitella vasta 1960-luvulla. Silloin sen nostivat ajankohtaiseksi kaupunkikuvassa tapahtuvat suuret muutokset.
1960-luku oli Oulussa rakennushuuman aikaa. Vanhaa kaupunkimiljöötä tuhottiin surutta uudisrakennusten tieltä. Monien mielestä kehityssuunta oli väärä: kaupunkia olisi kehitettävä sen historiaa ja perinteitä vaalien. Tästä joukosta nousi ajatus kotiseutuseuran perustamisesta.
Oulu-seura (aluksi kotiseutuseura Oulu) perustettiin 28.5.1962. Sen tavoitteeksi asetettiin Oulun kaupungin henkisen ja aineellisen kehityksen edistäminen. Alusta asti painopistealueiksi nimettiin seuraavat asiat:
- Oulun yleisen kehityksen edistäminen
- Kaupungin ulkonäön kaunistaminen
- Oulun menneisyyden tutkiminen ja vaaliminen
- Kaupungin tunnetuksi tekeminen
- Kotiseutuharrastuksen herättäminen
Näitä keskeisiksi koettuja asioita pyrittiin esittelemään kaikille oululaisille.
Toiminta alkaa
Tietoa kaupungista ja sen historiasta päätettiin jakaa kotiseutupäivillä seuran vuosipäivänä 26.–27.9. Ensimmäisen kerran päivät järjestettiin 1962. Ne saavuttivat oululaisten suosion ja niistä muodostui vuosittainen tapahtuma. Niin sai alkunsa Oulun Päivien perinne.
Kävelyretkiä alettiin järjestää jo toiminnan alkuvaiheessa. Ensimmäinen kävelyretki vuonna 1964 suuntautui Pikisaareen. Paikan päällä kuultiin kaupungin suunnitelmista torinrannan ja Pikisaaren suhteen. Keväinen pyhäpäivä keräsi paikalle noin sata osallistujaa.
Vuonna 1966 Oulu-seura hankki ensimmäisen muistolaattansa. Muistomerkin sai kirjailija Teuvo Pakkala entisen kotitalonsa seinään.
Aktiivisesti uutta etsimässä
1970-luvulla seura halusi laajentaa toimintaansa. Se järjesti mm. kaupungin johdon haastattelutilaisuuksia. Historian viikon aikana seura tutustutti yleisöä oululaiseen ja pohjoispohjalaiseen tervakulttuuriin. Perinteitä vaalittiin myös haastattelemalla vanhoja oululaisia.
Aktiivisesti toimittiin myös arvorakennusten säilyttämisen puolesta. 1980-luvulla monet sellaisetkin rakennukset, jotka katsottiin kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiksi, olivat vaarassa tuhoutua.Taistelu rantakortteleista, mihin Oulu-seurakin aktiivisesti osallistui, herätti valtakunnallista huomiota.
Vuonna 1983 aloitettiin Oulun Päivien yhteydessä vuoden Etan valinta. Seuran 20-vuotistaivalta juhlittiin komeasti Oulun kaupungintalolla 27.4.1982.
Vuosituhannen loppu ja uuden vuosituhannen alku
1990-luvulla Oulu-seuran merkittävin tapahtuma oli professori, kansatieteilijä, kirjailija Samuli Paulaharjun muistomerkkihankkeen toteutuminen. Muistopatsas paljastettiin syyskuun 2. päivänä 1995 Tuirassa Tervaporvarin puistossa. Juhlayleisöä oli paikalla noin 800 henkeä.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidettiin Oulussa 7.-13.8.2000 Oulun Päivien aikaan. Ennen Etta-juhlan alkamista kaupungintalolla julkistettiin faksimile-painos Johannes Snellmannin väitöskirjasta ”De Urbe Uloa” vuodelta 1737.
Vuonna 2001 Oulu-seura otti aktiivisesti kantaa pormestari Reinilän talon säilyttämisen puolesta. Oulu-seuralaiset keräsivät neljässä päivässä 1954 nimeä adressiin talon suojelemisen puolesta. Adressi luovutettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 9.4.2001. Reinilän rakennusten säilyminen turvattiin sittemmin asemakaavamuutoksella.
Seura juhli 40-vuotistaivaltaan kaupungintalolla 28.5.2002. Juhlan yhteydessä julkistettiin seuran historiikki ”Oululaista kotiseututyötä 40 vuotta – Oulu-seura 1962-2002”. 2000-luvulla on julkaistu myös Timo Sarkkisen kaupunginosahistoriikki ”Kakaravaara” sekä Kaarina Niskalan laajoihin tutkimuksiin perustuva ”Valkovuokkojen villat. Toppilansalmen huvilat ja puutarhat”. Seuran viettäessä 50-vuotisjuhlaansa näki päivänvalon ”Uutta luoden, vanhaa vaalien. Oululaista kotiseututyötä 50 vuotta 1962-2012”, johon koottiin yksiin kansiin seuran 50 ensimmäistä toimintavuotta.
2000-luvun ensivuosikymmenellä seura on edelleen osallistunut aktiivisesti paikalliseen kaavoituskeskusteluun ja saanut julkisuutta mediassa kannanotoillaan, vaikkakaan toivottuun tulokseen ei ole aina päästy: esim. Matkakeskuksen kaavoituksessa hyväksyttiin mittava rakentaminen ja Toppilansalmi sai kiinteän sillan vastustuksesta huolimatta.
Uusi vuosituhat on tuonut mukanaan uusia toimintamuotoja, mm. Vuoden kaupunginosa -valinnat ja osallistumisen Euroopan rakennusperintöpäivien järjestämiseen, mutta perinteisiäkään toimintamuotoja ei ole unohdettu. Halki vuosikymmenten suosittuina säilyneitä kävelyretkiä ja tutustumiskäyntejä järjestetään edelleen säännöllisesti. Muistolaattoja on uudella vuosituhannella pystytetty toistakymmentä, kaupungin vanhinta ja nuorinta käydään edelleen onnittelemassa Oulun Päivien aikaan ja v. 2014 nimetään jo 32. Oulun Etta.
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö nimitti vuoden 2012 lopulla seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan, arkkitehti Kaarina Niskalan kotiseutuneuvokseksi.