{"id":120,"date":"2022-09-19T19:23:05","date_gmt":"2022-09-19T16:23:05","guid":{"rendered":"https:\/\/oulu-seura.fi\/?page_id=120"},"modified":"2022-10-16T22:58:13","modified_gmt":"2022-10-16T19:58:13","slug":"muistomerkit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/oulu-seura.fi\/?page_id=120","title":{"rendered":"Muistomerkit ja -laatat"},"content":{"rendered":"\n
\n
Yleist\u00e4<\/a><\/div>\n\n\n\n
Oulun Etta<\/a><\/div>\n\n\n\n
Kannanotot<\/a><\/div>\n\n\n\n
K\u00e4velyretket<\/a><\/div>\n\n\n\n
Oulun pienoismalli<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
Muistolaatat<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
Muistomerkit<\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Oulu-seura on aina halunnut kunnioittaa menneiden polvien oululaisia, erilaisia tieteen ja taiteen aloilla ansioituneita henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat tuoneet mainetta Oululle. Heid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4n kertovat lukuisat seuran hankkimat muistomerkit eri puolilla kaupunkia.<\/p>\n\n\n\n

Monet hankkeet ovat l\u00e4hteneet liikkeelle Oulu-seuran aloitteesta ja useimmat niist\u00e4 ovat my\u00f6s seuran toteuttamia. Joidenkin taustalla on ollut muitakin toimijoita.<\/p>\n\n\n\n

Suurimpia hankkeita ovat olleet akateemikko V.A. Koskeniemen ja professori Samuli Paulaharjun muistomerkkien aikaansaaminen. V.A. Koskenniemen patsashanke kesti kaksikymment\u00e4 vuotta ja sit\u00e4 toteuttamassa oli laaja kansalaistoimikunta Oulu-seuran ulkopuolelta. Samuli Paulaharjun muistomerkki saatiin aikaan viidess\u00e4 vuodessa p\u00e4\u00e4osin seuran omin voimin.<\/p>\n\n\n\n

Muistolaattojen hankinta on ollut helpompi ratkaisu. Niit\u00e4 seura on historiansa aikana hankkinut yli 30 kappaletta eri puolille kaupunkia kertomaan kaupunkilaisille Oulun historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Luettelo Oulu-seuran hankkimista muistomerkeist\u00e4 sek\u00e4 tietoja niiden sijainnista l\u00f6ytyy t\u00e4m\u00e4n sivun alaosasta ja Oulun kaupungin karttatiesivuilta http:\/\/kartta.ouka.fi\/<\/a>
(muistolaatat ja -merkit).<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"
Atte Kalajoen muistolaatan paljastus<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Muistolaatat:<\/h2>\n\n\n\n

Kirjailija Teuvo Pakkalan muistolaatta (Kauppurienkatu 25)<\/strong>
Oululaissyntyisen kirjailijan, lehtimiehen ja opettajan Teuvo Pakkalan muistolaatta paljastettiin Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1966. Oulun S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin kustantamassa laatassa on teksti:
Kirjailija Teuvo Pakkala 1862-1925 asui viimeisen Oulun kautensa 1894 t\u00e4ss\u00e4 lapsuusvuosien Kakaravaaran maisemassa.
Kotiseutuseura Oulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Ilmari Kiannon muistolaatta, Lipposen talo (Torikatu 39)<\/strong>
Kustannusosakeyhti\u00f6 Otavan kustantama Ilmari Kiannon muistolaatta paljastettiin kirjailijan koulukodin, Lipposen talon sein\u00e4ss\u00e4 syyskuussa 1970. Laatan tekstin\u00e4 on:
Oulun koulun poika Ilmari Kianto asui t\u00e4ss\u00e4 1886-1890 ”\u2026ja me asustimme vaunumaakari Lipposen kartanossa Torikadun varrella \u2026”
Otava ja Oulu-seura 27.9.1970<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Sara Wacklinin muistolaatta, Franz\u00e9nin talo (Kajaaninkatu 10)<\/strong>
Oululaissyntyisen kirjailijan ja opettajan Sara Wacklinin muistolaatta on kiinnitetty h\u00e4nen viimeisen Oulun koulutalonsa, Franz\u00e9nin talon sein\u00e4\u00e4n. 4.9.1971 paljastetun laatan kustansi Oulun S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, Sara Wacklinin ainoa oululainen aikalainen. Laatan teksti kuuluu:
Sara Wacklin
Oulu 1790 Tukholma 1846
Satanen muistelmia Pohjanmaalta -teoksen kirjoittaja aloitti t\u00e4ss\u00e4 talossa 1830 perustamansa Oulun tytt\u00f6jen koulun
Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1971 Oulu-seura<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Aaro Hellaakosken muistolaatta, Kaarlenholvi (Kauppurienkatu 6)<\/strong>
Aaro Hellaakosken muistolaatta paljastettiin Kaarlenholvin Kauppurienkadun puoleisessa sein\u00e4ss\u00e4 Oulun p\u00e4ivien yhteydess\u00e4 syyskuun alussa 1974. Aloitteen laatan hankkimiseksi olivat tehneet oululaiset pedagogian ylioppilaat. Laatassa on teksti:
Runoilija, filosofian tohtori Aaro Hellaakoski, syntynyt Oulussa 1893, kuollut Helsingiss\u00e4 1952. Nuoruudenkoti t\u00e4ss\u00e4 talossa 1907-1909. ”Vain kuvastajana olen kuuntelijana.”
Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1974 Oulu-seura<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Samuli Kustaa Berg-Kallion muistolaatta, Franz\u00e9nin talo (Kajaaninkatu 10)<\/strong>
Suomen ensimm\u00e4isen taiderunoilijan Samuli Kustaa Berg-Kallion muistolaatta paljastettiin Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1978. Bergin sukuun kuuluvan eversti B. W. Kontiop\u00e4\u00e4n kustantama laatta on kiinnitetty Franz\u00e9nin talon sein\u00e4\u00e4n Franz\u00e9nin puiston puolelle Sara Wacklinin muistolaatan viereen. Muistolaatan tekstin\u00e4 on:
Runoilija Kallio (Samuel Gustaf Bergh), syntynyt t\u00e4ss\u00e4 1803, kuollut Halikossa 1852. — kauniimpi, kalliimpi on mulla mun syntym\u00e4 maa!
Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1978 Oulu-seura<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Erkki Kivij\u00e4rven muistolaatta (Hallituskatu 2)<\/strong>
Hallituskatu 2:ssa olevan rakennuksen Rantakadun puoleisessa sein\u00e4ss\u00e4 on muistolaatta, jonka teksti kuuluu:
Oulun viimeisen tervaporvarikauden kuvaaja toimittaja ja kirjailija Erkki Kivij\u00e4rvi, pakinoitsijana Bagheera ja Leikari, syntynyt Oulussa 1882, kuollut Helsingiss\u00e4 1942, asui t\u00e4ss\u00e4 talossa 1897-1901.
Otava Oulu-seura 1984<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ninkamreeri ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Erik Tulindbergin muistolaatta (Albertinkatu 8)<\/strong>
S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Erik Tulindbergin muistolaatta on Kirkkokatu 24:n ja Albertinkatu 8:n kulmassa Rakennushallituksen Oulun piiritoimiston, entisen Snellmanin sukukartanon, ulkosein\u00e4ss\u00e4. Laatassa lukee:
L\u00e4\u00e4ninkamreeri Erik Tulindberg, 1761-1814, vanhin suomalainen taidemusiikin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, asui t\u00e4ss\u00e4 talossa 1793-1814.
Oulu-seura Pohjola-Yhti\u00f6t 1984.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Apteekkari Johan Julinin muistolaatta (Torikatu 7)<\/strong>
Torikatu 7:n, entisen Oulun Vanhan Apteekin talon ulkosein\u00e4ss\u00e4 paljastettiin toukokuussa 1985 oululaisten apteekkarien kustantama muistolaatta, jossa on teksti:
Luonnontieteilij\u00e4, Ruotsin Tiedeakatemian j\u00e4sen Johan Julin 1752-1820 toimi apteekkarina Oulussa 1783-1814 ja perusti t\u00e4nne luonnontieteellisen puutarhan.
Oulu-seura ja Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistys 19.5.1985.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oulun ilmapommitusten 1939-1944 uhrien ja Mathias Madsenin muistolaatta, Oulun lyseo (Kajaaninkatu 3)<\/strong>
Oulun lyseon sein\u00e4ss\u00e4 olevassa muistolaatassa on teksti:
Sotien 1939-1944 Oulun pommitusten uhrien muistolle
Rakennuksen kivijalassa olevat sirpaleiden j\u00e4ljet muistuttavat n\u00e4ist\u00e4 vaikeista ajoista Vapaaehtoinen tanskalainen Mathias Madsen, syntynyt 12.4.1902, kuollut 25.1.1940, haavoittui kuolettavasti ollessaan vartiossa 21.1.1940 t\u00e4ll\u00e4 paikalla
Oulu-seura Oulun Seudun VSS-yhdistys 23.1.1988<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oulujoen seurakunnan muistolaatta, pappilan pihapiirin aitta (Pappilantie)<\/strong>
Oulujoen pappilan pihapiirin aitan sein\u00e4ss\u00e4 paljastettiin puusta valmistettu muistolaatta seurakunnan elojuhlassa 1988. Laattaan on kuvattu kaksi viljant\u00e4hk\u00e4\u00e4 ja siin\u00e4 on teksti:
T\u00e4m\u00e4 laatta on annettu Oulujoen seurakunnalle tunnustuksena rakennus- ja maisemakulttuurin vaalimisesta.
Oulujoki-seura Oulu-seura 14.8.1988<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Lohipadon koulun muistolaatta (Kajaaninkatu 14)<\/strong>
Toukokuun 24. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1991 Lohipadon erityiskoulun 100-vuotisjuhlien yhteydess\u00e4 paljastettiin muistolaatta koulun ensimm\u00e4isell\u00e4 toimipaikalla sijaitsevan rakennuksen sein\u00e4ss\u00e4. Laatan tekstin\u00e4 on:
Oulun raajarikkoisten lastenkoti perustettiin t\u00e4lle tontille 1891.
T\u00e4m\u00e4n yhdistyksen toimintamuotoja jatkaa nykyisin Lohipadon erityiskoulu.
Oulu-seura 1991<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oululaisen lastentarhaty\u00f6n 90-vuotismuistokivi (Ainolan puisto, Pakolan saari)<\/strong>
Ainolan puistossa Pakolan saarella paljastettiin 20.9.1991 lastentarhaty\u00f6n 90-vuotismuistokivi, johon on kaiverrettu taiteilija Elina Asunnan suunnittelema tyt\u00f6n p\u00e4\u00e4n profiilikuva. Luonnonkiveen on kiinnitetty metallilaatta, jossa on teksti:
Oululaisten lasten ja \u00e4itien hyv\u00e4ksi
Vuonna 1901 Hanna \u00c5str\u00f6m aloitti Oulun lastentarhatoiminnan t\u00e4ll\u00e4 alueella sijainneessa porttim\u00f6kiss\u00e4. Vuonna 1903 valmistui Kiikkusaarelle varsinainen Ainolan lastentarha, joka tuhoutui pommituksessa 21.1.1940
<\/em>Muistokiven hankinnassa Oulu-seuran yhteisty\u00f6kumppaneita olivat Oulun lastentarhaopisto, Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t ry, Oulun Lastentarhaopettajat, Opetusministeri\u00f6\/Opetushallitus ja Oulun kaupungin sosiaalivirasto.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oulun Teknillisen Oppilaitoksen edelt\u00e4j\u00e4n Oulun Alemman Teknillisen Koulun muistolaatta, Nuoriso- ja Kulttuurikeskus (Ojakatu 4)<\/strong>
Nuoriso- ja Kulttuurikeskuksen julkisivussa syksyll\u00e4 1994 paljastetussa metallisessa muistolaatassa on Oulun kouluhistoriaa valaiseva teksti:
T\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa aloitti toimintansa Oulun Teknillisen Oppilaitoksen edelt\u00e4j\u00e4 Oulun Alempi Teknillinen Koulu 1.9.1894
1.10.1994 Oulu-seura ry Oulun Tekninen Oppilaitos<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Professori Antti J. Pietil\u00e4n muistolaatta (Kastellinh\u00e4kin puisto)<\/strong>
Professori Antti J. Pietil\u00e4 sai muistolaatan Kastellinh\u00e4kin puistoon lokakuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1995. Muistolaatassa on teksti:
Oulun Kastellissa asui nuoruusvuosinaan Helsingin yliopiston dogmatiikan ja estetiikan professori Antti J. Pietil\u00e4 1878-1932
Soli Deo Gloria Yksin Jumalalle kunnia
Oulu-seura Oulujoki-seura Oulun Diakonissalaitos Oulun ev. lut. seurakunnat<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Sairaanhoitajakoulutuksen 100-vuotismuistolaatta, Pohjan Sotilassairaala (Polttimosaari)<\/strong>
Sairaanhoitajakoulutuksen 100-vuotismuistolaatta paljastettiin tammikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1996 Pohjan Sotilassairaalan sein\u00e4ss\u00e4. Laatassa on seuraava teksti:
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Polttimonsaarella aloitettiin sairaanhoitajakoulutus Oulussa 2.1.1896
Oulu-seura Oulun terveydenhoito-oppilaitos Terveydenhoitoalan ammattij\u00e4rjest\u00f6t<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oulun NMKY:n 100-vuotismuistolaatta (Kajaaninkatu 7)
Oulun NMKY:n 100-vuotismuistolaatta (Kirkkokatu 3)<\/strong>
Maaliskuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1996 paljastettiin Oulun NMKY:n satavuotisjuhlien yhteydess\u00e4 kaksi muistolaattaa, n\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen Kajaaninkatu 7:ss\u00e4. Laatan teksti kertoo:
Oulun NMKY toimi 1911-1944 t\u00e4ll\u00e4 tontilla olleessa talossa, joka tuhoutui ilmapommituksissa 28.2.1944. Ett\u00e4 he kaikki yht\u00e4 olisivat.
Oulun NMKY ry Oulu-seura ry
<\/em>Toinen muistolaatta paljastettiin Kirkkokatu 3:n puutalon sein\u00e4ss\u00e4. Teksti on seuraava:
Oulun NMKY toimi t\u00e4ss\u00e4 vanhassa puutalossa ja siihen liittyneess\u00e4 suurhallissa 1947-1987. Rienn\u00e4 riemuin eesp\u00e4in vaan tiet\u00e4 Jumalasi.
Oulu-seura ry Oulun NMKY ry<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin muistolaatta (\u00c5str\u00f6min puisto Rauhalan edess\u00e4)<\/strong>
Acerbi-suvun edustajien l\u00e4sn\u00e4ollessa paljastettiin Oulun p\u00e4ivien aikaan syyskuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1996 italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin muistolaatta \u00c5str\u00f6min puistossa Rauhalan edess\u00e4. Laatassa on teksti:
Kulttuurimatkailija Giuseppe Acerbi 1773-1843 vieraili Oulussa 1799.
Oulu-seura ry Oulun Danteseura<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oulun Diakonissalaitoksen muistolaatta (Uusikatu 50)<\/strong>
Lokakuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1996 paljastettiin 100-vuotiaan Oulun Diakonissalaitoksen sein\u00e4ss\u00e4 muistolaatta, jossa on seuraava teksti:
T\u00e4ll\u00e4 paikalla aloitti toimintansa Oulun Diakonissakoti 1.10.1896 Ave crux, spes unica
Oulu-seura 1996<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

100-vuotiaan huoltoty\u00f6n muistolaatta (Puusep\u00e4nkuja 7)<\/strong>
Pohjois-Pohjanmaan sosiaaliturvayhdistyksen 60-vuotisjuhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 8.11.1996 paljastettiin Puusep\u00e4nkuja 7:ss\u00e4 muistolaatta 100-vuotiaalle huoltoty\u00f6lle. Laatan teksti on seuraava:
Oulun ensimm\u00e4inen kunnalliskoti aloitti toimintansa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijainneissa kasakkakasarmeissa 1896.
Oulu-seura Pohjois-Pohjanmaan sosiaaliturvayhdistys 1996<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

De Gamlas Hemin, Oulun yksityisen vanhainkodin muistolaatta (Kirkkokatu 54)<\/strong>
Marraskuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1996 paljastettiin muistolaatta Kirkkokatu 54:n sein\u00e4ss\u00e4. Laatan tekstin\u00e4 on:
Oulun yksityinen vanhainkoti De Gamlas Hem perustettiin 1.11.1896. Se toimi t\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa 1906-1982.
Oulu-seura Svenska Kulturens V\u00e4nner 1996<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Johan Ludvig Runebergin muistolaatta, Kaarlenholvi (Kauppurienkatu 6)<\/strong>
Oulun p\u00e4ivien yhteydess\u00e4 1997 muistolaatan sai Oulun koulukotinsa sein\u00e4\u00e4n Kauppurienkatu 6:een kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg. Laatan teksti kertoo:
Runoilija Johan Ludvig Runeberg 1804-1877, k\u00e4vi Oulun triviaalikoulua asuen t\u00e4ss\u00e4 set\u00e4ns\u00e4 Anton Ludvig Runebergin kodissa 1812-1814.
Oulu-seura Lantonkulma Oy 1997<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t -yhdistyksen perustajan Georg Adolf Waenerbergin muistolaatta, Waenerberg-talo (Torikatu 28)<\/strong>
Lokakuun 1:n\u00e4 1997, Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t -yhdistyksen 90-vuotisjuhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, paljastettiin yhdistyksen toimitalon, Torikatu 28, julkisivussa yhdistyksen perustajan Georg Adolf Waenerbergin muistolaatta, jonka teksti kuuluu:
Lehtori, Jumalan Juoksupoika Georg Adolf Waenerberg, syntynyt 15.6.1865, kuollut 12.9.1941, asui 30 vuoden ajan t\u00e4m\u00e4n talon pihapiiriss\u00e4. Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t ry kunnosti ja laajensi talon toimitiloikseen 1996-1997
Oulu-seura 1997<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Zachris Topeliuksen muistolaatta, Toppeliuksen talo (Torikatu 16)<\/strong>
Zachris Topeliuksen kuoleman 100-vuotismuistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 12.3.1998 paljastettiin h\u00e4nelle omistettu muistolaatta Toppeliuksen talon, Torikatu 16, julkisivussa. Laatan teksti kertoo:
Kirjailija ja professori, valtioneuvos Zachris Topelius 1818-1898, asui koulupoikana 1829-1832 t\u00e4ss\u00e4 suomenkielisen runoilija-set\u00e4ns\u00e4 kaupunginl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Gustaf Toppeliuksen 1786-1864 rakennuttamassa talossa.
Oulu-seura 1998<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Presidentti K.J. St\u00e5hlbergin muistolaatta, Kilstupa (Lasaretinsaari)<\/strong>
Presidentti K.J. St\u00e5hlbergin muistolaatta paljastettiin syyskuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1998 h\u00e4nen Oulun koulukotinsa, Lasaretinsaaren Kilstuvan sein\u00e4ss\u00e4 Pohjan sotilassairaalan esityksest\u00e4.
Muistolaatassa on teksti:
Suomen ensimm\u00e4inen presidentti Kaarlo Juhana St\u00e5hlberg 1865-1952 asui t\u00e4ss\u00e4 talossa leski\u00e4itins\u00e4 Amanda St\u00e5hlbergin ja sisarensa kanssa viimeiset kouluvuotensa 1882-1884
Oulu-seura 1998<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Runoilija Kaarlo Kramsun muistolaatta (Hallituskatu 4)<\/strong>
Runoilija Kaarlo Kramsun muistolaatta oli paljastettu alun perin h\u00e4nen Hein\u00e4torinkadun varrella sijainneen synnyinkotinsa sein\u00e4ss\u00e4 ja luovutettu kaupungille. Siin\u00e4 vaiheessa, kun vanha puutalo joutui purettavaksi, laatta h\u00e4visi eik\u00e4 sen kohtalosta sen j\u00e4lkeen tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1998 runoilija Kaarlo Kramsu sai uuden muistolaatan, joka on kiinnitetty Hallituskatu 6:n ulkosein\u00e4\u00e4n (Aleksinkulma). Laatan tekstin\u00e4 on:
Runoilija Kaarlo Kramsu 1855-1895 painatti t\u00e4ll\u00e4 paikalla sijainneessa kirjapainossa 1878 runokokoelmansa ”Runoelmia”, joka on kuuluisin Oulussa ilmestynyt runokirja.
Oulu-seura 1998<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Aleksis Kiven Nummisuutarien kantaesityksen 125-vuotismuistolaatta, Kaupungintalo, (Kirkkokatu 2a)<\/strong>
Joulukuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2000 paljastettiin muistolaatta kaupungintalon sis\u00e4\u00e4ntuloportaikon sein\u00e4ss\u00e4. Laatan teksti muistuttaa suomalaisen teatterihistorian merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tapahtumasta:
T\u00e4ll\u00e4 paikalla sijainneessa Seurahuoneessa\/Westerlundin salongissa oli Aleksis Kiven Nummisuutarien kantaesitys 14.9.1875
Oulu-seura 2000<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Paavo Rintalan muistolaatta (Karjakatu 24)<\/strong>
Kirjailija Paavo Rintala sai 26.5.2001 muistolaatan poikavuosiensa maisemaan Raksilan kaupunginosaan Karjakatu 24:\u00e4\u00e4n. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otavan kustantamassa laatassa on teksti:
Lyseolainen, kirjailija Paavo Rintala, 1930-1999, asui kouluaikanaan 1945-1953 t\u00e4ss\u00e4 talossa. Minun sanani, syv\u00e4t kuin vuosisadat, kutsuvat sinua.
Oulu-seura 2001<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oulun p\u00e4iv\u00e4hoidon 100-vuotismuistolaatta, entinen Ainolan lastentalo (Tulliv\u00e4yl\u00e4 3)<\/strong>
Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2.9.2001 paljastettiin Tulliv\u00e4yl\u00e4 3:ssa entisen Ainolan lastentalon ulkosein\u00e4ss\u00e4 Oulun p\u00e4iv\u00e4hoidon 100-vuotismuistolaatta. Laatan tekstin\u00e4 on:
Laskuniemen Ainolan Lastentarha pommitettiin 1940. Sen toiminta jatkui t\u00e4ss\u00e4 talossa 1945-1990.
Oulu-seura 2001<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tuomiokapitulin muistolaatta (Hallituskatu 1)<\/strong>
Helmikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2002 tuomiokapituliin tehdyn k\u00e4velyretken yhteydess\u00e4 paljastettiin rakennuksen torinpuoleisessa sein\u00e4ss\u00e4 muistolaatta, joka kertoo Oulun hiippakunnan vaiheista:
Piispanistuin ja Tuomiokapituli siirtyiv\u00e4t Kuopiosta Ouluun vuonna 1900 ja ovat toimineet t\u00e4ss\u00e4 rakennuksessa vuodesta 1952 alkaen
Oulu-seura 2002<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Rehtori Mauno Rosendalin muistolaatta (Kauppurienkatu 4)<\/strong>
Oulun suomalaisen klassillisen lyseon ja Oulun suomalaisen yhteiskoulun rehtorina toimineen Mauno Rosendalin muistolaatta oli alunperin kiinnitetty Kauppurienkatu 4:n sein\u00e4\u00e4n 1993. Rakennus kuitenkin purettiin ja sen paikalle kohosi uudisrakennus, jonka sein\u00e4ss\u00e4 Oulu-seura paljasti laatan uudelleen 40-vuotisjuhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n 28.5.2002. Laatan tekstin\u00e4 on:
T\u00e4ll\u00e4 paikalla asui 1899-1905
T\u00e4lt\u00e4 paikalta puhui kansalaisille 25.1.1905
Mauno Rosendal
Suomen oikeuksien puoltaja, koulumies ja her\u00e4nn\u00e4isjohtaja s. 8.9.1848 k. 21.10.1917
Oulun lyseon ja yhteislyseon seniorit 1993<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

”Oulun pammauksen” muistolaatta (Polttimokatu 1)<\/strong>
Pikisaaressa 31.7.2003 paljastetulla muistolaatalla halutaan muistaa 1793 tapahtunutta ”Oulun pammausta”, jonka aiheutti salaman iskusta Linnansaaressa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt ruutikellari. R\u00e4j\u00e4hdyksen seurauksena kivi\u00e4 lensi kaupunkiin ja Pikisaareen. Tarinan mukaan Linnansaaresta lent\u00e4nyt kivi l\u00e4visti Pikisaaressa asuinrakennuksen katon ja putosi lattian kautta kellariin aivan l\u00e4helt\u00e4 kehdossa nukkunutta lasta, joka pelastui. Kivi, johon muistolaatta on sijoitettu, siirrettiin paikalleen mainitun asuinrakennuksen kellarista, kun rakennus purettiin vuosituhannen taitteessa.
Laatan teksti kuuluu:
Oulun pammaus 31.VII.1793
Oulu-seura 2003<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija V. A. Koskenniemen muistolaatta
(Kauppurienkatu 16)<\/strong>
Alun perin Merikoskikerhon pystytt\u00e4m\u00e4 kirjailija V. A. Koskenniemen marmorinen muistolaatta oli paljastettu h\u00e4nen kotitalonsa sein\u00e4ss\u00e4 Kauppurienkatu 16:ssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1961 kirjailijan itsens\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 ollessa. Talon tultua puretuksi laatta katosi, mutta sen my\u00f6hemmin l\u00f6ydytty\u00e4 se kiinnitettiin paikalle rakennetun uuden talon sein\u00e4\u00e4n. 19.10.2004 paljastettiin rapistuneen laatan tilalla uusi graniittinen muistolaatta, jonka tekstin\u00e4 on:
Merikosken ja valkean kaupungin runoilija Veikko Antero
Koskenniemi syntyi Oulussa 8.7.1885 asui t\u00e4ss\u00e4 1892-1903<\/em><\/p>\n\n\n\n

”Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Kotiportilta kouluun asti
minun askeleeni vie.”
<\/em>Oulu-seura 2004
Merikoskikerho 1961<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Mathias Madsenin muistolaatta, Oulun lyseo (Kajaaninkatu 3)<\/strong>
Talvisodassa vapaaehtoisena palvellut tanskalainen Mathias Madsen, joka haavoittui kuolettavasti ollessaan vartiossa Oulun lyseon edess\u00e4 21.1.1940, sai suomenkielisen muistolaatan koulurakennuksen sein\u00e4\u00e4n v. 1984. Tanskankielisen\u00e4 laatta paljastettiin 21.1.2005. Sen teksti kuuluu:
Til minde om ofrene for bombardementerne af Oulu
i krigene 1939-1944<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sporene af bombesplinter i bygningens sokkel
minder om disse vanskelige tider
den danske frivillige
Mathias Madsen
* 12.4.1902 + 25.1.1940
blev doedeligt s\u00e5ret
under sin vagt p\u00e5 dette sted
<\/em>Oulu-seura
Oulun Seudun VSS-yhdistys
23.1.1988
<\/em>Oulu-seura 2005<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Professori William Nylanderin muistolaatta
(Kauppurienkatu 6)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteen tohtori, kasvitieteilij\u00e4 ja maailmankuulu j\u00e4k\u00e4l\u00e4tutkija William Nylander asui lapsuutensa ja nuoruutensa ajan Oulussa Kauppurienkadun varrella, nykyisin Kaarlenholvina tunnetussa talossa. Oulu-seura paljasti 30.8.2005 h\u00e4nelle muistolaatan kotitalon, Kauppurienkatu 6:n, sein\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laatan tekstin\u00e4 on:
Professori kasvitieteilij\u00e4 William Nylander syntyi Oulussa 1822 ja kuoli Pariisissa 1899 varttui t\u00e4ss\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 raatimies Anders Nylanderin omistamassa talossa.
<\/em>Oulunp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 28.8.2005
<\/em>Oulu-seura ry<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kansallisfilosofi, valtiomies Johan Vilhelm Snellmanin muistolaatta (Kajaaninkatu 14)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

J. V. Snellman kirjoittautui Oulun triviaalikoulun oppilaaksi helmikuussa 1816 ja sai sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen toukokuussa 1822. Oulu-seura kunnioitti J. V. Snellmanin 200-vuotisjuhlavuotta paljastamalla muistolaatan Oulun P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 3.9.2006 h\u00e4nen koulutalonsa paikalle, Kajaaninkatu 14:\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Laatan tekstin\u00e4 on:
Kansallisfilosofi, valtiomies J. V. Snellman 1806-1881 oli t\u00e4ll\u00e4 paikalla sijainneen Oulun Triviaalikoulun oppilaana 1816-1822.
Oulu-seura ry 2006<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kamarineuvos Atte Kalajoen muistolaatta (Pakkahuoneenkatu 15)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjailija, kamarineuvos, filosofian tohtori h.c. Atte Kalajoki asui koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 opiskelu- ja sotavuosia lukuun ottamatta Asunto-osakeyhti\u00f6 Puistolassa Pakkahuoneenkatu 15:ssa. H\u00e4n kirjoitti yli 60 vuoden ajan artikkeleita ja pakinoita eri lehtiin ja julkaisi el\u00e4kevuosinaan my\u00f6s useita kirjoja, joiden sis\u00e4lt\u00f6 useimmiten liittyy kotikaupunkiin Ouluun ja sen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Oulu-seura kunnioitti perustajaj\u00e4senens\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 hankkimalla ja paljastamalla muistolaatan h\u00e4nen kotitalonsa sein\u00e4ss\u00e4 3.9.2010. Paljastusajankohta sovitettiin l\u00e4helle rouva Mirja Kalajoen 90-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, joka oli 5.9. Laatan paljastustilaisuuteen osallistui mm. taloyhti\u00f6n, Merikoskikerhon, kulttuurilehti Kaltion ja Oulu-seuran edustajia sek\u00e4 Kalajoen omaisia. Paljastuspuheen piti Oulu-seuran puheenjohtaja Kaarina Niskala.<\/p>\n\n\n\n

Laatan tekstin\u00e4 on:
Kirjailija, kamarineuvos
<\/em>Atte Kalajoki
nimimerkki Panu
* 1914 \u2020 2004
teki pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n asuessaan
t\u00e4ss\u00e4 talossa syntym\u00e4kodissaan
Oulu-seura ry 2010<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija Sara Wacklinin ja valokuvaaja Ina Liljeqvistin muistolaatta (Kajaaninkatu 26)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjailija Sara Wacklinin (1790-1846) lapsuudenkoti ja valokuvaaja Ina Liljeqvistin (1849-1950) ensimm\u00e4inen valokuvastudio ovat sijainneet samalla paikalla nykyisten Kajaaninkadun ja M\u00e4kelininkadun kulmatontilla. Heid\u00e4n yhteinen muistolaattansa paljastettiin Kajaaninkatu 26:n sein\u00e4ss\u00e4 Oulun taiteiden y\u00f6n\u00e4 20.8.2015 Kaltion ja Merikoskikerhon kanssa j\u00e4rjestetyss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4tilaisuudessa. Laatan on kustantanut A. Kova Oy.<\/p>\n\n\n\n

Laatan tekstin\u00e4 on:
T\u00e4ll\u00e4 paikalla oli kirjailija Sara Wacklinin (1790-1846) lapsuuskoti ja valokuvaaja Ina Liljeqvistin (1849-1950) ensimm\u00e4inen studio.
Oulu-seura ry
Merikoskikerho ry.
A. Kova Oy<\/em><\/p>\n\n\n\n

Muistomerkit<\/h2>\n\n\n\n

Kirjailija V. A. Koskenniemen muistomerkki (Ainolan puisto, Ainolan sillan korva)<\/strong>
Oululaissyntyisen ja Oulussa koulunsa k\u00e4yneen akateemikko, runoilija V. A. Koskenniemen (1885 – 1962) muistomerkkihankkeen takana oli laaja kansalaisvaltuuskunta, jonka toiminnassa aloitteentekij\u00e4n\u00e4 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 oli oululainen kotiseutuv\u00e4ki. Varoja hankkeen hyv\u00e4ksi ker\u00e4ttiin monin tavoin: WSOY julkaisi uuden laitoksen Koskenniemen runoista, muistomerkkitoimikunta painatti kortteja ja julisteita. Muistomerkin toteuttamiseksi toukokuussa 1981 julistetun kutsukilpailun voitti kuvanveist\u00e4j\u00e4 Terho Sakki, jolta tilattiin my\u00f6s Koskenniemen muistomitali. Mustaan graniittiin veistetty ”Merikosken muusat” paljastettiin juhlallisin menoin Ainolan puistossa 16.8.1985, V. A. Koskenniemen syntym\u00e4n 100-vuotisjuhlavuonna<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Radanrakentajien muistomerkki (Oulun asema-alueen Raksilan puoleinen alue)<\/strong>
Oulun radan 100-vuotismuistomerkki paljastettiin 29.10.1986 Oulun asema-alueella l\u00e4hell\u00e4 museoitua h\u00f6yryveturia. Muistomerkki on rakennettu sata vuotta sitten hakatuista veturien k\u00e4\u00e4nt\u00f6p\u00f6yd\u00e4n reunakivist\u00e4. Kaaressa on pronssikirjaimin teksti:
Oulun radan rakentajille 1886-1986
Kaareen on kiinnitetty laatta, jonka tekstin\u00e4 on:
T\u00e4m\u00e4n muistomerkin pystyttiv\u00e4t Oulu-seura Oulun rautatiepiiri Rautatiel\u00e4isj\u00e4rjest\u00f6t<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjailija ja kansatieteilij\u00e4 Samuli Paulaharjun muistomerkki (Tuira, rantat\u00f6yr\u00e4s Koskitien ja kanavan v\u00e4liss\u00e4)<\/strong>
Kurikassa syntyneen, mutta Oulussa el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 tehneen kansanperinteen ker\u00e4\u00e4j\u00e4 ja kirjailija, professori Samuli Paulaharjun (1875-1944) muistomerkin paljastustilaisuus j\u00e4rjestettiin Oulun P\u00e4ivien yhteydess\u00e4 syyskuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1995. Oululaisen taiteilijan Ari Kochin muotoilema Samuli Paulaharjun muistomerkki kohoaa Tuirassa Merikosken rantat\u00f6yr\u00e4\u00e4ll\u00e4 puistossa l\u00e4hell\u00e4 Samuli ja Jenny Paulaharjun entist\u00e4 ty\u00f6paikkaa, Kuulovammaisten koulua, ja l\u00e4hell\u00e4 heid\u00e4n kotiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Muistomerkin nimi on Tuirasta Ruijan rannoille ja siin\u00e4 on teksti: Samuli Paulaharju 1875-1944. Kansanperinteen ker\u00e4ysty\u00f6t\u00e4 ja Lapin maisemaa kuvaava 3,5 metri\u00e4 korkea muistomerkki on rakenteeltaan kaksiosainen ja ty\u00f6 on pronssivalua.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Erik Tulindbergin muistomerkki, Musiikkikeskus, Tulindbergin salin aula (Lintulammentie 1-3)<\/strong>
Oulussa v. 2000 vietettyjen valtakunnallisten kotiseutup\u00e4ivien yhteydess\u00e4 paljastettiin 11.8. Oulun musiikkikeskuksessa ensimm\u00e4isen suomalaisen taides\u00e4velt\u00e4j\u00e4n, Oulussa l\u00e4\u00e4ninkamreerina vaikuttaneen Erik Tulindbergin (1761-1814) muistomerkki. Taiteilija Riitta Helev\u00e4n luoma muistomerkki muodostuu sein\u00e4pinnalle ohuin viivoin maalatuista Erik Tulindbergin silhuetin \u00e4\u00e4riviivoista. Kuvan alapuolella on teksti:
Erik Tulindberg 1761-1814<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oulu-seura on aina halunnut kunnioittaa menneiden polvien oululaisia, erilaisia tieteen ja taiteen aloilla ansioituneita henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat tuoneet mainetta Oululle. Heid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4n kertovat lukuisat seuran hankkimat muistomerkit eri puolilla kaupunkia. Monet hankkeet ovat l\u00e4hteneet liikkeelle Oulu-seuran aloitteesta ja useimmat niist\u00e4 ovat my\u00f6s seuran toteuttamia. Joidenkin taustalla on ollut muitakin toimijoita. Suurimpia hankkeita ovat olleet akateemikko […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-120","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=120"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/120\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}