{"id":104,"date":"2022-09-19T19:20:40","date_gmt":"2022-09-19T16:20:40","guid":{"rendered":"https:\/\/oulu-seura.fi\/?page_id=104"},"modified":"2022-11-01T18:15:01","modified_gmt":"2022-11-01T16:15:01","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/oulu-seura.fi\/?page_id=104","title":{"rendered":"Seuran historiaa"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-28f84493 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:50%\">\n<div class=\"wp-block-group is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<p>Kotiseutuhenkist\u00e4 yhdistystoimintaa on Oulussa ollut 1800-luvun lopulta l\u00e4htien, mutta varsinaisen Oulu-seuran perustamista alettiin suunnitella vasta 1960-luvulla. Silloin sen nostivat ajankohtaiseksi kaupunkikuvassa tapahtuvat suuret muutokset.<\/p>\n\n\n\n<p>1960-luku oli Oulussa rakennushuuman aikaa. Vanhaa kaupunkimilj\u00f6\u00f6t\u00e4 tuhottiin surutta uudisrakennusten tielt\u00e4. Monien mielest\u00e4 kehityssuunta oli v\u00e4\u00e4r\u00e4: kaupunkia olisi kehitett\u00e4v\u00e4 sen historiaa ja perinteit\u00e4 vaalien. T\u00e4st\u00e4 joukosta nousi ajatus kotiseutuseuran perustamisesta.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:50%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"826\" height=\"542\" src=\"https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/AKalajoki-kokouksessa.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-490\" srcset=\"https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/AKalajoki-kokouksessa.jpg 826w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/AKalajoki-kokouksessa-300x197.jpg 300w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/AKalajoki-kokouksessa-150x98.jpg 150w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/AKalajoki-kokouksessa-768x504.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 826px) 100vw, 826px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<p>Oulu-seura (aluksi kotiseutuseura Oulu) perustettiin 28.5.1962. Sen tavoitteeksi asetettiin Oulun kaupungin henkisen ja aineellisen kehityksen edist\u00e4minen. Alusta asti painopistealueiksi nimettiin seuraavat asiat:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"is-style-default wp-block-list\"><li> Oulun yleisen kehityksen edist\u00e4minen<\/li><li> Kaupungin ulkon\u00e4\u00f6n kaunistaminen<\/li><li> Oulun menneisyyden tutkiminen ja vaaliminen<\/li><li> Kaupungin tunnetuksi tekeminen<\/li><li> Kotiseutuharrastuksen her\u00e4tt\u00e4minen<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p>N\u00e4it\u00e4 keskeisiksi koettuja asioita pyrittiin esittelem\u00e4\u00e4n kaikille oululaisille.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Toiminta alkaa<\/h2>\n\n\n\n<p>Tietoa kaupungista ja sen historiasta p\u00e4\u00e4tettiin jakaa kotiseutup\u00e4ivill\u00e4 seuran vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 26.\u201327.9. Ensimm\u00e4isen kerran p\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin 1962. Ne saavuttivat oululaisten suosion ja niist\u00e4 muodostui vuosittainen tapahtuma. Niin sai alkunsa Oulun P\u00e4ivien perinne.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4velyretki\u00e4 alettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jo toiminnan alkuvaiheessa. Ensimm\u00e4inen k\u00e4velyretki vuonna 1964 suuntautui Pikisaareen. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuultiin kaupungin suunnitelmista torinrannan ja Pikisaaren suhteen. Kev\u00e4inen pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ker\u00e4si paikalle noin sata osallistujaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1966 Oulu-seura hankki ensimm\u00e4isen muistolaattansa. Muistomerkin sai kirjailija Teuvo Pakkala entisen kotitalonsa sein\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1607\" src=\"https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-scaled.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-438\" srcset=\"https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-scaled.jpg 2560w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-300x188.jpg 300w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-1024x643.jpg 1024w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-768x482.jpg 768w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-1536x964.jpg 1536w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/Attevetaaretkelaisia_v2-2048x1286.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption>Atte vet\u00e4\u00e4 retkel\u00e4isi\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Aktiivisesti uutta etsim\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>1970-luvulla seura halusi laajentaa toimintaansa. Se j\u00e4rjesti mm. kaupungin johdon haastattelutilaisuuksia. Historian viikon aikana seura tutustutti yleis\u00f6\u00e4 oululaiseen ja pohjoispohjalaiseen tervakulttuuriin. Perinteit\u00e4 vaalittiin my\u00f6s haastattelemalla vanhoja oululaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Aktiivisesti toimittiin my\u00f6s arvorakennusten s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta. 1980-luvulla monet sellaisetkin rakennukset, jotka katsottiin kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiksi, olivat vaarassa tuhoutua.Taistelu rantakortteleista, mihin Oulu-seurakin aktiivisesti osallistui, her\u00e4tti valtakunnallista huomiota.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1983 aloitettiin Oulun P\u00e4ivien yhteydess\u00e4 vuoden Etan valinta. Seuran 20-vuotistaivalta juhlittiin komeasti Oulun kaupungintalolla 27.4.1982.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1653\" height=\"1091\" src=\"https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-493\" srcset=\"https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto.jpg 1653w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto-300x198.jpg 300w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto-1024x676.jpg 1024w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto-150x99.jpg 150w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto-768x507.jpg 768w, https:\/\/oulu-seura.fi\/wp-content\/uploads\/kuva20-Atte-Kaaljoki-Kaarina-Niskal-ja-Jouko-Makela-pj_n-nuijanvaihto-1536x1014.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1653px) 100vw, 1653px\" \/><figcaption>Atte Kalajoki, Kaarina Niskala ja Jouko M\u00e4kel\u00e4 puheenjohtajan nuijan vaihto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vuosituhannen loppu ja uuden vuosituhannen alku<\/h2>\n\n\n\n<p>1990-luvulla Oulu-seuran merkitt\u00e4vin tapahtuma oli professori, kansatieteilij\u00e4, kirjailija Samuli Paulaharjun muistomerkkihankkeen toteutuminen. Muistopatsas paljastettiin syyskuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1995 Tuirassa Tervaporvarin puistossa. Juhlayleis\u00f6\u00e4 oli paikalla noin 800 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Valtakunnalliset kotiseutup\u00e4iv\u00e4t pidettiin Oulussa 7.-13.8.2000 Oulun P\u00e4ivien aikaan. Ennen Etta-juhlan alkamista kaupungintalolla julkistettiin faksimile-painos Johannes Snellmannin v\u00e4it\u00f6skirjasta \u201dDe Urbe Uloa\u201d vuodelta 1737.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2001 Oulu-seura otti aktiivisesti kantaa pormestari Reinil\u00e4n talon s\u00e4ilytt\u00e4misen puolesta. Oulu-seuralaiset ker\u00e4siv\u00e4t nelj\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 1954 nime\u00e4 adressiin talon suojelemisen puolesta. Adressi luovutettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 9.4.2001. Reinil\u00e4n rakennusten s\u00e4ilyminen turvattiin sittemmin asemakaavamuutoksella.<\/p>\n\n\n\n<p>Seura juhli 40-vuotistaivaltaan kaupungintalolla 28.5.2002. Juhlan yhteydess\u00e4 julkistettiin seuran historiikki &#8221;Oululaista kotiseututy\u00f6t\u00e4 40 vuotta \u2013 Oulu-seura 1962-2002&#8221;. 2000-luvulla on julkaistu my\u00f6s Timo Sarkkisen kaupunginosahistoriikki \u201dKakaravaara\u201d sek\u00e4 Kaarina Niskalan laajoihin tutkimuksiin perustuva \u201dValkovuokkojen villat. Toppilansalmen huvilat ja puutarhat\u201d. Seuran viett\u00e4ess\u00e4 50-vuotisjuhlaansa n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon \u201dUutta luoden, vanhaa vaalien. Oululaista kotiseututy\u00f6t\u00e4 50 vuotta 1962-2012\u201d, johon koottiin yksiin kansiin seuran 50 ensimm\u00e4ist\u00e4 toimintavuotta.<\/p>\n\n\n\n<p>2000-luvun ensivuosikymmenell\u00e4 seura on edelleen osallistunut aktiivisesti paikalliseen kaavoituskeskusteluun ja saanut julkisuutta mediassa kannanotoillaan, vaikkakaan toivottuun tulokseen ei ole aina p\u00e4\u00e4sty: esim. Matkakeskuksen kaavoituksessa hyv\u00e4ksyttiin mittava rakentaminen ja Toppilansalmi sai kiinte\u00e4n sillan vastustuksesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n<p>Uusi vuosituhat on tuonut mukanaan uusia toimintamuotoja, mm. Vuoden kaupunginosa -valinnat ja osallistumisen Euroopan rakennusperint\u00f6p\u00e4ivien j\u00e4rjest\u00e4miseen, mutta perinteisi\u00e4k\u00e4\u00e4n toimintamuotoja ei ole unohdettu. Halki vuosikymmenten suosittuina s\u00e4ilyneit\u00e4 k\u00e4velyretki\u00e4 ja tutustumisk\u00e4yntej\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n edelleen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Muistolaattoja on uudella vuosituhannella pystytetty toistakymment\u00e4, kaupungin vanhinta ja nuorinta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n edelleen onnittelemassa Oulun P\u00e4ivien aikaan ja v. 2014 nimet\u00e4\u00e4n jo 32. Oulun Etta.<\/p>\n\n\n\n<p>Tasavallan Presidentti Sauli Niinist\u00f6 nimitti vuoden 2012 lopulla seuran pitk\u00e4aikaisen puheenjohtajan, arkkitehti Kaarina Niskalan kotiseutuneuvokseksi.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity is-style-dots\"\/>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kotiseutuhenkist\u00e4 yhdistystoimintaa on Oulussa ollut 1800-luvun lopulta l\u00e4htien, mutta varsinaisen Oulu-seuran perustamista alettiin suunnitella vasta 1960-luvulla. Silloin sen nostivat ajankohtaiseksi kaupunkikuvassa tapahtuvat suuret muutokset. 1960-luku oli Oulussa rakennushuuman aikaa. Vanhaa kaupunkimilj\u00f6\u00f6t\u00e4 tuhottiin surutta uudisrakennusten tielt\u00e4. Monien mielest\u00e4 kehityssuunta oli v\u00e4\u00e4r\u00e4: kaupunkia olisi kehitett\u00e4v\u00e4 sen historiaa ja perinteit\u00e4 vaalien. T\u00e4st\u00e4 joukosta nousi ajatus kotiseutuseuran perustamisesta. Oulu-seura [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-104","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/104","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=104"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/104\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/oulu-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}