Pääsivu

Liittyminen

Ajankohtaista

Toiminta

Oulun Etta
Kannanotot
Kävelyretket
Muistomerkit
Oulun pienois- malli

Myytävää

Historiaa

Hallitus

Linkit

Palaute

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 





 

 

 

"Kyllä roppa vunksuneeraa ku ei syö ku muurotteria"

 

 

 

Muistomerkit ja -laatat



Terho Sakki: V.A. Koskenniemen
muistomerkki "Merikosken Muusat".
Kuva: Karl Sandman

Oulu-seura on aina halunnut kunnioittaa menneiden polvien oululaisia, erilaisia tieteen ja taiteen aloilla ansioituneita henkilöitä, jotka ovat tuoneet mainetta Oululle. Heidän työstään kertovat lukuisat seuran hankkimat muistomerkit eri puolilla kaupunkia.

Monet hankkeet ovat lähteneet liikkeelle Oulu-seuran aloitteesta ja useimmat niistä ovat myös seuran toteuttamia. Joidenkin taustalla on ollut muitakin toimijoita.

Suurimpia hankkeita ovat olleet akateemikko V.A. Koskeniemen ja professori Samuli Paulaharjun muistomerkkien aikaansaaminen. V.A. Koskenniemen patsashanke kesti kaksikymmentä vuotta ja sitä toteuttamassa oli laaja kansalaistoimikunta Oulu-seuran ulkopuolelta. Samuli Paulaharjun muistomerkki saatiin aikaan viidessä vuodessa pääosin seuran omin voimin.

Muistolaattojen hankinta on ollut helpompi ratkaisu. Niitä seura on historiansa aikana hankkinut yli 30 kappaletta eri puolille kaupunkia kertomaan kaupunkilaisille Oulun historiasta.

Luettelo Oulu-seuran hankkimista muistomerkeistä sekä tietoja niiden sijainnista löytyy tämän sivun alaosasta ja Oulun kaupungin karttatiesivuilta http://kartta.ouka.fi/
(muistolaatat ja -merkit).


Tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin muistolaatta
sijaitsee Åströmin puistossa Rauhalan edessä.
Kuva: Karl Sandman


Muistolaatat:

Kirjailija Teuvo Pakkalan muistolaatta (Kauppurienkatu 25)
Oululaissyntyisen kirjailijan, lehtimiehen ja opettajan Teuvo Pakkalan muistolaatta paljastettiin Oulun Päivänä 1966. Oulun Säästöpankin kustantamassa laatassa on teksti:
Kirjailija Teuvo Pakkala 1862-1925 asui viimeisen Oulun kautensa 1894 tässä lapsuusvuosien Kakaravaaran maisemassa.
Kotiseutuseura Oulu


Kirjailija Ilmari Kiannon muistolaatta, Lipposen talo (Torikatu 39)
Kustannusosakeyhtiö Otavan kustantama Ilmari Kiannon muistolaatta paljastettiin kirjailijan koulukodin, Lipposen talon seinässä syyskuussa 1970. Laatan tekstinä on:
Oulun koulun poika Ilmari Kianto asui tässä 1886-1890 "…ja me asustimme vaunumaakari Lipposen kartanossa Torikadun varrella …"
Otava ja Oulu-seura 27.9.1970


Kirjailija Sara Wacklinin muistolaatta, Franzénin talo (Kajaaninkatu 10)
Oululaissyntyisen kirjailijan ja opettajan Sara Wacklinin muistolaatta on kiinnitetty hänen viimeisen Oulun koulutalonsa, Franzénin talon seinään. 4.9.1971 paljastetun laatan kustansi Oulun Säästöpankki, Sara Wacklinin ainoa oululainen aikalainen. Laatan teksti kuuluu:
Sara Wacklin
Oulu 1790 Tukholma 1846
Satanen muistelmia Pohjanmaalta -teoksen kirjoittaja aloitti tässä talossa 1830 perustamansa Oulun tyttöjen koulun
Oulun Päivänä 1971 Oulu-seura


Kirjailija Aaro Hellaakosken muistolaatta, Kaarlenholvi (Kauppurienkatu 6)
Aaro Hellaakosken muistolaatta paljastettiin Kaarlenholvin Kauppurienkadun puoleisessa seinässä Oulun päivien yhteydessä syyskuun alussa 1974. Aloitteen laatan hankkimiseksi olivat tehneet oululaiset pedagogian ylioppilaat. Laatassa on teksti:
Runoilija, filosofian tohtori Aaro Hellaakoski, syntynyt Oulussa 1893, kuollut Helsingissä 1952. Nuoruudenkoti tässä talossa 1907-1909. "Vain kuvastajana olen kuuntelijana."
Oulun Päivänä 1974 Oulu-seura


Kirjailija Samuli Kustaa Berg-Kallion muistolaatta, Franzénin talo (Kajaaninkatu 10)
Suomen ensimmäisen taiderunoilijan Samuli Kustaa Berg-Kallion muistolaatta paljastettiin Oulun Päivänä 1978. Bergin sukuun kuuluvan eversti B. W. Kontiopään kustantama laatta on kiinnitetty Franzénin talon seinään Franzénin puiston puolelle Sara Wacklinin muistolaatan viereen. Muistolaatan tekstinä on:
Runoilija Kallio (Samuel Gustaf Bergh), syntynyt tässä 1803, kuollut Halikossa 1852. --- kauniimpi, kalliimpi on mulla mun syntymä maa!
Oulun Päivänä 1978 Oulu-seura


Kirjailija Erkki Kivijärven muistolaatta (Hallituskatu 2)
Hallituskatu 2:ssa olevan rakennuksen Rantakadun puoleisessa seinässä on muistolaatta, jonka teksti kuuluu:
Oulun viimeisen tervaporvarikauden kuvaaja toimittaja ja kirjailija Erkki Kivijärvi, pakinoitsijana Bagheera ja Leikari, syntynyt Oulussa 1882, kuollut Helsingissä 1942, asui tässä talossa 1897-1901.
Otava Oulu-seura 1984


Lääninkamreeri ja säveltäjä Erik Tulindbergin muistolaatta (Albertinkatu 8)
Säveltäjä Erik Tulindbergin muistolaatta on Kirkkokatu 24:n ja Albertinkatu 8:n kulmassa Rakennushallituksen Oulun piiritoimiston, entisen Snellmanin sukukartanon, ulkoseinässä. Laatassa lukee:
Lääninkamreeri Erik Tulindberg, 1761-1814, vanhin suomalainen taidemusiikin säveltäjä, asui tässä talossa 1793-1814.
Oulu-seura Pohjola-Yhtiöt 1984.


Apteekkari Johan Julinin muistolaatta (Torikatu 7)
Torikatu 7:n, entisen Oulun Vanhan Apteekin talon ulkoseinässä paljastettiin toukokuussa 1985 oululaisten apteekkarien kustantama muistolaatta, jossa on teksti:
Luonnontieteilijä, Ruotsin Tiedeakatemian jäsen Johan Julin 1752-1820 toimi apteekkarina Oulussa 1783-1814 ja perusti tänne luonnontieteellisen puutarhan.
Oulu-seura ja Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistys 19.5.1985.


Oulun ilmapommitusten 1939-1944 uhrien ja Mathias Madsenin muistolaatta, Oulun lyseo (Kajaaninkatu 3)
Oulun lyseon seinässä olevassa muistolaatassa on teksti:
Sotien 1939-1944 Oulun pommitusten uhrien muistolle
Rakennuksen kivijalassa olevat sirpaleiden jäljet muistuttavat näistä vaikeista ajoista Vapaaehtoinen tanskalainen Mathias Madsen, syntynyt 12.4.1902, kuollut 25.1.1940, haavoittui kuolettavasti ollessaan vartiossa 21.1.1940 tällä paikalla
Oulu-seura Oulun Seudun VSS-yhdistys 23.1.1988


Oulujoen seurakunnan muistolaatta, pappilan pihapiirin aitta (Pappilantie)
Oulujoen pappilan pihapiirin aitan seinässä paljastettiin puusta valmistettu muistolaatta seurakunnan elojuhlassa 1988. Laattaan on kuvattu kaksi viljantähkää ja siinä on teksti:
Tämä laatta on annettu Oulujoen seurakunnalle tunnustuksena rakennus- ja maisemakulttuurin vaalimisesta.
Oulujoki-seura Oulu-seura 14.8.1988


Lohipadon koulun muistolaatta (Kajaaninkatu 14)
Toukokuun 24. päivänä 1991 Lohipadon erityiskoulun 100-vuotisjuhlien yhteydessä paljastettiin muistolaatta koulun ensimmäisellä toimipaikalla sijaitsevan rakennuksen seinässä. Laatan tekstinä on:
Oulun raajarikkoisten lastenkoti perustettiin tälle tontille 1891.
Tämän yhdistyksen toimintamuotoja jatkaa nykyisin Lohipadon erityiskoulu.
Oulu-seura 1991


Oululaisen lastentarhatyön 90-vuotismuistokivi (Ainolan puisto, Pakolan saari)
Ainolan puistossa Pakolan saarella paljastettiin 20.9.1991 lastentarhatyön 90-vuotismuistokivi, johon on kaiverrettu taiteilija Elina Asunnan suunnittelema tytön pään profiilikuva. Luonnonkiveen on kiinnitetty metallilaatta, jossa on teksti:
Oululaisten lasten ja äitien hyväksi
Vuonna 1901 Hanna Åström aloitti Oulun lastentarhatoiminnan tällä alueella sijainneessa porttimökissä. Vuonna 1903 valmistui Kiikkusaarelle varsinainen Ainolan lastentarha, joka tuhoutui pommituksessa 21.1.1940
Muistokiven hankinnassa Oulu-seuran yhteistyökumppaneita olivat Oulun lastentarhaopisto, Nuorten Ystävät ry, Oulun Lastentarhaopettajat, Opetusministeriö/Opetushallitus ja Oulun kaupungin sosiaalivirasto.


Oulun Teknillisen Oppilaitoksen edeltäjän Oulun Alemman Teknillisen Koulun muistolaatta, Nuoriso- ja Kulttuurikeskus (Ojakatu 4)
Nuoriso- ja Kulttuurikeskuksen julkisivussa syksyllä 1994 paljastetussa metallisessa muistolaatassa on Oulun kouluhistoriaa valaiseva teksti:
Tässä rakennuksessa aloitti toimintansa Oulun Teknillisen Oppilaitoksen edeltäjä Oulun Alempi Teknillinen Koulu 1.9.1894
1.10.1994 Oulu-seura ry Oulun Tekninen Oppilaitos


Professori Antti J. Pietilän muistolaatta (Kastellinhäkin puisto)
Professori Antti J. Pietilä sai muistolaatan Kastellinhäkin puistoon lokakuun 1. päivänä 1995. Muistolaatassa on teksti:
Oulun Kastellissa asui nuoruusvuosinaan Helsingin yliopiston dogmatiikan ja estetiikan professori Antti J. Pietilä 1878-1932
Soli Deo Gloria Yksin Jumalalle kunnia
Oulu-seura Oulujoki-seura Oulun Diakonissalaitos Oulun ev. lut. seurakunnat


Sairaanhoitajakoulutuksen 100-vuotismuistolaatta, Pohjan Sotilassairaala (Polttimosaari)
Sairaanhoitajakoulutuksen 100-vuotismuistolaatta paljastettiin tammikuun 11. päivänä 1996 Pohjan Sotilassairaalan seinässä. Laatassa on seuraava teksti:
Täällä Polttimonsaarella aloitettiin sairaanhoitajakoulutus Oulussa 2.1.1896
Oulu-seura Oulun terveydenhoito-oppilaitos Terveydenhoitoalan ammattijärjestöt


Oulun NMKY:n 100-vuotismuistolaatta (Kajaaninkatu 7)
Oulun NMKY:n 100-vuotismuistolaatta (Kirkkokatu 3)

Maaliskuun 23. päivänä 1996 paljastettiin Oulun NMKY:n satavuotisjuhlien yhteydessä kaksi muistolaattaa, näistä ensimmäinen Kajaaninkatu 7:ssä. Laatan teksti kertoo:
Oulun NMKY toimi 1911-1944 tällä tontilla olleessa talossa, joka tuhoutui ilmapommituksissa 28.2.1944. Että he kaikki yhtä olisivat.
Oulun NMKY ry Oulu-seura ry
Toinen muistolaatta paljastettiin Kirkkokatu 3:n puutalon seinässä. Teksti on seuraava:
Oulun NMKY toimi tässä vanhassa puutalossa ja siihen liittyneessä suurhallissa 1947-1987. Riennä riemuin eespäin vaan tietä Jumalasi.
Oulu-seura ry Oulun NMKY ry


Tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin muistolaatta (Åströmin puisto Rauhalan edessä)
Acerbi-suvun edustajien läsnäollessa paljastettiin Oulun päivien aikaan syyskuun 7. päivänä 1996 italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin muistolaatta Åströmin puistossa Rauhalan edessä. Laatassa on teksti:
Kulttuurimatkailija Giuseppe Acerbi 1773-1843 vieraili Oulussa 1799.
Oulu-seura ry Oulun Danteseura


Oulun Diakonissalaitoksen muistolaatta (Uusikatu 50)
Lokakuun 1. päivänä 1996 paljastettiin 100-vuotiaan Oulun Diakonissalaitoksen seinässä muistolaatta, jossa on seuraava teksti:
Tällä paikalla aloitti toimintansa Oulun Diakonissakoti 1.10.1896 Ave crux, spes unica
Oulu-seura 1996


100-vuotiaan huoltotyön muistolaatta (Puusepänkuja 7)
Pohjois-Pohjanmaan sosiaaliturvayhdistyksen 60-vuotisjuhlapäivänä 8.11.1996 paljastettiin Puusepänkuja 7:ssä muistolaatta 100-vuotiaalle huoltotyölle. Laatan teksti on seuraava:
Oulun ensimmäinen kunnalliskoti aloitti toimintansa täällä sijainneissa kasakkakasarmeissa 1896.
Oulu-seura Pohjois-Pohjanmaan sosiaaliturvayhdistys 1996


De Gamlas Hemin, Oulun yksityisen vanhainkodin muistolaatta (Kirkkokatu 54)
Marraskuun 28. päivänä 1996 paljastettiin muistolaatta Kirkkokatu 54:n seinässä. Laatan tekstinä on:
Oulun yksityinen vanhainkoti De Gamlas Hem perustettiin 1.11.1896. Se toimi tässä rakennuksessa 1906-1982.
Oulu-seura Svenska Kulturens Vänner 1996


Kirjailija Johan Ludvig Runebergin muistolaatta, Kaarlenholvi (Kauppurienkatu 6)
Oulun päivien yhteydessä 1997 muistolaatan sai Oulun koulukotinsa seinään Kauppurienkatu 6:een kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg. Laatan teksti kertoo:
Runoilija Johan Ludvig Runeberg 1804-1877, kävi Oulun triviaalikoulua asuen tässä setänsä Anton Ludvig Runebergin kodissa 1812-1814.
Oulu-seura Lantonkulma Oy 1997


Nuorten Ystävät -yhdistyksen perustajan Georg Adolf Waenerbergin muistolaatta, Waenerberg-talo (Torikatu 28)
Lokakuun 1:nä 1997, Nuorten Ystävät -yhdistyksen 90-vuotisjuhlapäivänä, paljastettiin yhdistyksen toimitalon, Torikatu 28, julkisivussa yhdistyksen perustajan Georg Adolf Waenerbergin muistolaatta, jonka teksti kuuluu:
Lehtori, Jumalan Juoksupoika Georg Adolf Waenerberg, syntynyt 15.6.1865, kuollut 12.9.1941, asui 30 vuoden ajan tämän talon pihapiirissä. Nuorten Ystävät ry kunnosti ja laajensi talon toimitiloikseen 1996-1997
Oulu-seura 1997


Kirjailija Zachris Topeliuksen muistolaatta, Toppeliuksen talo (Torikatu 16)
Zachris Topeliuksen kuoleman 100-vuotismuistopäivänä 12.3.1998 paljastettiin hänelle omistettu muistolaatta Toppeliuksen talon, Torikatu 16, julkisivussa. Laatan teksti kertoo:
Kirjailija ja professori, valtioneuvos Zachris Topelius 1818-1898, asui koulupoikana 1829-1832 tässä suomenkielisen runoilija-setänsä kaupunginlääkäri Gustaf Toppeliuksen 1786-1864 rakennuttamassa talossa.
Oulu-seura 1998


Presidentti K.J. Ståhlbergin muistolaatta, Kilstupa (Lasaretinsaari)
Presidentti K.J. Ståhlbergin muistolaatta paljastettiin syyskuun 9. päivänä 1998 hänen Oulun koulukotinsa, Lasaretinsaaren Kilstuvan seinässä Pohjan sotilassairaalan esityksestä.
Muistolaatassa on teksti:
Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juhana Ståhlberg 1865-1952 asui tässä talossa leskiäitinsä Amanda Ståhlbergin ja sisarensa kanssa viimeiset kouluvuotensa 1882-1884
Oulu-seura 1998


Runoilija Kaarlo Kramsun muistolaatta (Hallituskatu 4)
Runoilija Kaarlo Kramsun muistolaatta oli paljastettu alun perin hänen Heinätorinkadun varrella sijainneen synnyinkotinsa seinässä ja luovutettu kaupungille. Siinä vaiheessa, kun vanha puutalo joutui purettavaksi, laatta hävisi eikä sen kohtalosta sen jälkeen tiedetä mitään. Oulun Päivänä 1998 runoilija Kaarlo Kramsu sai uuden muistolaatan, joka on kiinnitetty Hallituskatu 6:n ulkoseinään (Aleksinkulma). Laatan tekstinä on:
Runoilija Kaarlo Kramsu 1855-1895 painatti tällä paikalla sijainneessa kirjapainossa 1878 runokokoelmansa "Runoelmia", joka on kuuluisin Oulussa ilmestynyt runokirja.
Oulu-seura 1998


Aleksis Kiven Nummisuutarien kantaesityksen 125-vuotismuistolaatta, Kaupungintalo, (Kirkkokatu 2a)
Joulukuun 20. päivänä 2000 paljastettiin muistolaatta kaupungintalon sisääntuloportaikon seinässä. Laatan teksti muistuttaa suomalaisen teatterihistorian merkittävästä tapahtumasta:
Tällä paikalla sijainneessa Seurahuoneessa/Westerlundin salongissa oli Aleksis Kiven Nummisuutarien kantaesitys 14.9.1875
Oulu-seura 2000


Kirjailija Paavo Rintalan muistolaatta (Karjakatu 24)
Kirjailija Paavo Rintala sai 26.5.2001 muistolaatan poikavuosiensa maisemaan Raksilan kaupunginosaan Karjakatu 24:ään. Kustannusosakeyhtiö Otavan kustantamassa laatassa on teksti:
Lyseolainen, kirjailija Paavo Rintala, 1930-1999, asui kouluaikanaan 1945-1953 tässä talossa. Minun sanani, syvät kuin vuosisadat, kutsuvat sinua.
Oulu-seura 2001


Oulun päivähoidon 100-vuotismuistolaatta, entinen Ainolan lastentalo (Tulliväylä 3)
Oulun Päivänä 2.9.2001 paljastettiin Tulliväylä 3:ssa entisen Ainolan lastentalon ulkoseinässä Oulun päivähoidon 100-vuotismuistolaatta. Laatan tekstinä on:
Laskuniemen Ainolan Lastentarha pommitettiin 1940. Sen toiminta jatkui tässä talossa 1945-1990.
Oulu-seura 2001


Tuomiokapitulin muistolaatta (Hallituskatu 1)
Helmikuun 19. päivänä 2002 tuomiokapituliin tehdyn kävelyretken yhteydessä paljastettiin rakennuksen torinpuoleisessa seinässä muistolaatta, joka kertoo Oulun hiippakunnan vaiheista:
Piispanistuin ja Tuomiokapituli siirtyivät Kuopiosta Ouluun vuonna 1900 ja ovat toimineet tässä rakennuksessa vuodesta 1952 alkaen
Oulu-seura 2002


Rehtori Mauno Rosendalin muistolaatta (Kauppurienkatu 4)
Oulun suomalaisen klassillisen lyseon ja Oulun suomalaisen yhteiskoulun rehtorina toimineen Mauno Rosendalin muistolaatta oli alunperin kiinnitetty Kauppurienkatu 4:n seinään 1993. Rakennus kuitenkin purettiin ja sen paikalle kohosi uudisrakennus, jonka seinässä Oulu-seura paljasti laatan uudelleen 40-vuotisjuhlapäivänään 28.5.2002. Laatan tekstinä on:
Tällä paikalla asui 1899-1905
Tältä paikalta puhui kansalaisille 25.1.1905
Mauno Rosendal
Suomen oikeuksien puoltaja, koulumies ja herännäisjohtaja s. 8.9.1848 k. 21.10.1917
Oulun lyseon ja yhteislyseon seniorit 1993


"Oulun pammauksen" muistolaatta (Polttimokatu 1)
Pikisaaressa 31.7.2003 paljastetulla muistolaatalla halutaan muistaa 1793 tapahtunutta "Oulun pammausta", jonka aiheutti salaman iskusta Linnansaaressa räjähtänyt ruutikellari. Räjähdyksen seurauksena kiviä lensi kaupunkiin ja Pikisaareen. Tarinan mukaan Linnansaaresta lentänyt kivi lävisti Pikisaaressa asuinrakennuksen katon ja putosi lattian kautta kellariin aivan läheltä kehdossa nukkunutta lasta, joka pelastui. Kivi, johon muistolaatta on sijoitettu, siirrettiin paikalleen mainitun asuinrakennuksen kellarista, kun rakennus purettiin vuosituhannen taitteessa.
Laatan teksti kuuluu:
Oulun pammaus 31.VII.1793
Oulu-seura 2003


Kirjailija V. A. Koskenniemen muistolaatta
(Kauppurienkatu 16)

Alun perin Merikoskikerhon pystyttämä kirjailija V. A. Koskenniemen marmorinen muistolaatta oli paljastettu hänen kotitalonsa seinässä Kauppurienkatu 16:ssa keväällä 1961 kirjailijan itsensä läsnä ollessa. Talon tultua puretuksi laatta katosi, mutta sen myöhemmin löydyttyä se kiinnitettiin paikalle rakennetun uuden talon seinään. 19.10.2004 paljastettiin rapistuneen laatan tilalla uusi graniittinen muistolaatta, jonka tekstinä on:
Merikosken ja valkean kaupungin runoilija Veikko Antero
Koskenniemi syntyi Oulussa 8.7.1885 asui tässä 1892-1903

"Olen unessa useasti
sinun kaduillas, koulutie.
Kotiportilta kouluun asti
minun askeleeni vie."
Oulu-seura 2004
Merikoskikerho 1961


Mathias Madsenin muistolaatta, Oulun lyseo (Kajaaninkatu 3)
Talvisodassa vapaaehtoisena palvellut tanskalainen Mathias Madsen, joka haavoittui kuolettavasti ollessaan vartiossa Oulun lyseon edessä 21.1.1940, sai suomenkielisen muistolaatan koulurakennuksen seinään v. 1984. Tanskankielisenä laatta paljastettiin 21.1.2005. Sen teksti kuuluu:
Til minde om ofrene for bombardementerne af Oulu
i krigene 1939-1944

Sporene af bombesplinter i bygningens sokkel
minder om disse vanskelige tider
den danske frivillige
Mathias Madsen
* 12.4.1902 + 25.1.1940
blev doedeligt såret
under sin vagt på dette sted
Oulu-seura
Oulun Seudun VSS-yhdistys
23.1.1988
Oulu-seura 2005


Professori William Nylanderin muistolaatta
(Kauppurienkatu 6)

Lääketieteen tohtori, kasvitieteilijä ja maailmankuulu jäkälätutkija William Nylander asui lapsuutensa ja nuoruutensa ajan Oulussa Kauppurienkadun varrella, nykyisin Kaarlenholvina tunnetussa talossa. Oulu-seura paljasti 30.8.2005 hänelle muistolaatan kotitalon, Kauppurienkatu 6:n, seinässä.

Laatan tekstinä on:
Professori kasvitieteilijä William Nylander syntyi Oulussa 1822 ja kuoli Pariisissa 1899 varttui tässä isänsä raatimies Anders Nylanderin omistamassa talossa.
Oulunpäivänä 28.8.2005
Oulu-seura ry


Kansallisfilosofi, valtiomies Johan Vilhelm Snellmanin muistolaatta (Kajaaninkatu 14)

J. V. Snellman kirjoittautui Oulun triviaalikoulun oppilaaksi helmikuussa 1816 ja sai sieltä päästötodistuksen toukokuussa 1822. Oulu-seura kunnioitti J. V. Snellmanin 200-vuotisjuhlavuotta paljastamalla muistolaatan Oulun Päivänä 3.9.2006 hänen koulutalonsa paikalle, Kajaaninkatu 14:ään.

Laatan tekstinä on:
Kansallisfilosofi, valtiomies J. V. Snellman 1806-1881 oli tällä paikalla sijainneen Oulun Triviaalikoulun oppilaana 1816-1822.
Oulu-seura ry 2006


Kamarineuvos Atte Kalajoen muistolaatta (Pakkahuoneenkatu 15)

Kirjailija, kamarineuvos, filosofian tohtori h.c. Atte Kalajoki asui koko elämänsä opiskelu- ja sotavuosia lukuun ottamatta Asunto-osakeyhtiö Puistolassa Pakkahuoneenkatu 15:ssa. Hän kirjoitti yli 60 vuoden ajan artikkeleita ja pakinoita eri lehtiin ja julkaisi eläkevuosinaan myös useita kirjoja, joiden sisältö useimmiten liittyy kotikaupunkiin Ouluun ja sen elämään. Oulu-seura kunnioitti perustajajäsenensä elämäntyötä hankkimalla ja paljastamalla muistolaatan hänen kotitalonsa seinässä 3.9.2010. Paljastusajankohta sovitettiin lähelle rouva Mirja Kalajoen 90-vuotissyntymäpäivää, joka oli 5.9. Laatan paljastustilaisuuteen osallistui mm. taloyhtiön, Merikoskikerhon, kulttuurilehti Kaltion ja Oulu-seuran edustajia sekä Kalajoen omaisia. Paljastuspuheen piti Oulu-seuran puheenjohtaja Kaarina Niskala.

Laatan tekstinä on:
Kirjailija, kamarineuvos
Atte Kalajoki
nimimerkki Panu
* 1914 † 2004
teki pitkän elämäntyön asuessaan
tässä talossa syntymäkodissaan
Oulu-seura ry 2010


Kirjailija Sara Wacklinin ja valokuvaaja Ina Liljeqvistin muistolaatta (Kajaaninkatu 26)

Kirjailija Sara Wacklinin (1790-1846) lapsuudenkoti ja valokuvaaja Ina Liljeqvistin (1849-1950) ensimmäinen valokuvastudio ovat sijainneet samalla paikalla nykyisten Kajaaninkadun ja Mäkelininkadun kulmatontilla. Heidän yhteinen muistolaattansa paljastettiin Kajaaninkatu 26:n seinässä Oulun taiteiden yönä 20.8.2015 Kaltion ja Merikoskikerhon kanssa järjestetyssä päivätilaisuudessa. Laatan on kustantanut A. Kova Oy.

Laatan tekstinä on:
Tällä paikalla oli kirjailija Sara Wacklinin (1790-1846) lapsuuskoti ja valokuvaaja Ina Liljeqvistin (1849-1950) ensimmäinen studio.
Oulu-seura ry
Merikoskikerho ry.
A. Kova Oy


Muistomerkit


Kirjailija V. A. Koskenniemen muistomerkki (Ainolan puisto, Ainolan sillan korva)
Oululaissyntyisen ja Oulussa koulunsa käyneen akateemikko, runoilija V. A. Koskenniemen (1885 - 1962) muistomerkkihankkeen takana oli laaja kansalaisvaltuuskunta, jonka toiminnassa aloitteentekijänä 1960-luvun puolivälissä oli oululainen kotiseutuväki. Varoja hankkeen hyväksi kerättiin monin tavoin: WSOY julkaisi uuden laitoksen Koskenniemen runoista, muistomerkkitoimikunta painatti kortteja ja julisteita. Muistomerkin toteuttamiseksi toukokuussa 1981 julistetun kutsukilpailun voitti kuvanveistäjä Terho Sakki, jolta tilattiin myös Koskenniemen muistomitali. Mustaan graniittiin veistetty "Merikosken muusat" paljastettiin juhlallisin menoin Ainolan puistossa 16.8.1985, V. A. Koskenniemen syntymän 100-vuotisjuhlavuonna


Radanrakentajien muistomerkki (Oulun asema-alueen Raksilan puoleinen alue)
Oulun radan 100-vuotismuistomerkki paljastettiin 29.10.1986 Oulun asema-alueella lähellä museoitua höyryveturia. Muistomerkki on rakennettu sata vuotta sitten hakatuista veturien kääntöpöydän reunakivistä. Kaaressa on pronssikirjaimin teksti:
Oulun radan rakentajille 1886-1986
Kaareen on kiinnitetty laatta, jonka tekstinä on:
Tämän muistomerkin pystyttivät Oulu-seura Oulun rautatiepiiri Rautatieläisjärjestöt


Kirjailija ja kansatieteilijä Samuli Paulaharjun muistomerkki (Tuira, rantatöyräs Koskitien ja kanavan välissä)
Kurikassa syntyneen, mutta Oulussa elämäntyönsä tehneen kansanperinteen kerääjä ja kirjailija, professori Samuli Paulaharjun (1875-1944) muistomerkin paljastustilaisuus järjestettiin Oulun Päivien yhteydessä syyskuun 2. päivänä 1995. Oululaisen taiteilijan Ari Kochin muotoilema Samuli Paulaharjun muistomerkki kohoaa Tuirassa Merikosken rantatöyräällä puistossa lähellä Samuli ja Jenny Paulaharjun entistä työpaikkaa, Kuulovammaisten koulua, ja lähellä heidän kotiympäristöään. Muistomerkin nimi on Tuirasta Ruijan rannoille ja siinä on teksti: Samuli Paulaharju 1875-1944. Kansanperinteen keräystyötä ja Lapin maisemaa kuvaava 3,5 metriä korkea muistomerkki on rakenteeltaan kaksiosainen ja työ on pronssivalua.


Säveltäjä Erik Tulindbergin muistomerkki, Musiikkikeskus, Tulindbergin salin aula (Lintulammentie 1-3)
Oulussa v. 2000 vietettyjen valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä paljastettiin 11.8. Oulun musiikkikeskuksessa ensimmäisen suomalaisen taidesäveltäjän, Oulussa lääninkamreerina vaikuttaneen Erik Tulindbergin (1761-1814) muistomerkki. Taiteilija Riitta Helevän luoma muistomerkki muodostuu seinäpinnalle ohuin viivoin maalatuista Erik Tulindbergin silhuetin ääriviivoista. Kuvan alapuolella on teksti:
Erik Tulindberg 1761-1814




sivun alakuun